Asuntopulasta

Helsingin Sanomat kirjoitti 16.12.2024 asuntomarkkinoiden kahtiajaosta.

Kasvukeskukset

Erityisesti kasvukeskuksissa on pulaa kohtuuhintaisista asunnoista, johtuen tarjonnan ylittävästä kysynnästä. Nopein tapa laskea keskimääräistä hintatasoa on lisätä tarjontaa, mutta tähän on kuitenkin vain muutama vaihtoehto. Käyttämättömän alueen (usein puisto- tai viheralue) rakentaminen, olemassaolevien asuinalueiden tiivistäminen tai korottaminen, ja muiden kuin asuinkäyttöön tarkoitettujen rakennusten kaavamuutos ja kehittäminen asuntokäyttöön.

Erityistä tätä viimeistä vaihtoehtoa tulisi hyödyntää merkittävästi nykyistä enemmän esimerkiksi Helsingissä, jossa toimistojen vajaakäyttöaste on ollut viimeiset vuodet poikkeuksellisen korkealla, ja asuntopula on suurin. Korkojen nousu on hetkellisesti laskenut asuntojen hintaa, mutta käännös ylöspäin tapahtuu jo lähitulevaisuudessa, ja ongelmiin ajautunut rakennusteollisuus ja alasajettu asuntotuotanto ei tule riittämään kasvavan kaupunkiseudun tarpeisiin kun markkinat elpyvät.

Kaavamuutoksia pitää helpottaa, prosessia nopeuttaa ja saattaa vajaakäytöllä olevia mutta keskeisellä sijainnilla sijaitsevia rakennuksia asuinkäyttöön siellä missä se on teknisesti mahdollista, byrokraattisia esteitä tulee purkaa.

Olisi myös kohtuullista tarkastella, onko jokaisen uuden asunnon oltava esteetön, vai riittäisikö esimerkiksi suurien kerrostalokohteiden osalta yksi asunto kustakin pohjasta, joka toisessa kerroksessa? Tämä mahdollistaisi joustavuutta asuntojen koossa ja muunneltavuudessa, sekä rakennusvaiheessa että tulevaisuudessa, jotta rakennusten elinkaari olisi mahdollisimman pitkä, asumismukavuus maksimoitu, ja ympäristövaikutukset minimoitu.

Autopaikkojen mitoitusta olisi myös syytä tarkastella uudelleen, erityisesti voimakkaan asukasmäärän kasvun ja korkean asukastiheyden alueilla. Näillä alueilla julkinen ja kevyt liikenne on jo parempi vaihtoehto suurimmalle osalle asukkaista, suurimpaan osaan arjen toimista.

Muuttotappiokunnat

Myönnetään tosiasiat, koko suomea ei ole varaa pitää asuttuna. Globaali trendi on jo vuosikymmeniä ollut kaupungistuminen, pienessä mittakaavassa maaseudulta kylä- ja aluekeskuksiin, ja suuremmassa mittakaavassa suurkaupunkeihin koulutuksen ja työpaikkojen perässä. Tätä trendiä ei tule tutkijoiden mukaan kääntämään mikään ennakoitavissa oleva muuttuja. Tiivis infrastruktuuri on halvempi rakentaa ja ylläpitää, palvelut on helpompi järjestää, ja julkinen liikenne on taloudellisesti kannattavaa. Harvaanasutulla seudulla kustannukset ovat järkyttävät, ja vuosien varrella edes merkittävä taloudellinen tuki ei ole kuin hieman hidastanut kehityskulkua.

Etätyöntekijöistä on myös pohdittu helpotusta hiljeneviin kyliin ja kuntiin. Tämä ei ole kuitenkaan realismia, sillä etätyöntekijät haluavat kaikkien muiden ihmisten tavoin ruokakaupan lisäksi muitakin palveluita, harrastusmahdollisuuksia ja sosiaalisia piirejä, jotka hiljeneviltä raiteilta ovat jo lähdössä.

Tyhjenevän maaseudun asukkaiden, ja perittyjen maaseudulla sijaitsevien reealiarvoltaan tontin hintaisten, ja joissain tapauksessa pahasti korjausvelkaisten talojen tilanteeseen on siis kehitettävä malli, jossa tontin arvoisista rakennuksista olisi mahdollisuutta muuttaa alueellisiin ja maakuntakeskuksiin, ilman että joutuu vararikkoon. Helsingin Sanomissa Hypo-pankin toimitusjohtaja Ari Pauna ehdotti EU-tason romutusrahastoa. Vaihtoehtoisia ratkaisuja olisi mm. opiskelija-asuntosäätiöistä tuttu periaate, jossa ulkopaikkakuntalaiset ajavat asuntojonossa paikallisten edelle. Samaa voisi teoriassa soveltaa esimerkiksi kunnan- tai kaupunginasuntoihin, tai rakentaa esimerkiksi valtiontuella tätä nimenomaista tarkoitusta varten asuntoja. Myös verohelpotuksia maaltamuuttaville on harkittava, ja pilottihankkeen voisi aloittaa vakavimmin poismuutosta kärsivissä kunnissa.

Ratkaisuja eriytyviin asuntomarkkinoihin on keksittävä nopeasti, jotta osa kansalaisista ei jää tyhjän päälle muuttuvassa maailmassa. Tuskin haluamme palata Lapinlahden Lintujen innoittamiin asuntopulan ratkaisuihin, joista yksi innovatiivisimmistä heti koosteen alussa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *