Jonkun pitää uskaltaa puhua maahanmuuton ongelmista. Suomen maahanmuuttopolitiikka, kotouttamistoimet ja integraatio ovat epäonnistuneet.

Suomen laki on, ja tulee olla jatkossakin uskontojen yläpuolella.

Kotoutumisen ongelmista ei puhuta tarpeeksi, eikä ongelmia voida ratkaista ennen kuin niiden olemassaolo on myönnetty. Tulevaisuudestaan ahdistuneet nuoret ihannoivat ja jakavat sosiaalisessa mediassa väkivaltavideoita, aiheuttavat julkisilla paikoilla ilkivaltaa ja vakavimmissa tapauksissa puukottavat ja ryöstävät. Suomessa opiskelleet, ja Suomeen tulleet erikoisasiantuntijat pettyvät työllistymismahdollisuuksiin, ja muuttavat paremman elämän toivossa muualle. Monet kieltä osaamattomat perheenäidit eristetään, tai eristäytyvät muusta yhteiskunnasta. Tämä on monien epäonnistumisten summa, yksi vuosikymmenen suurimmista haasteista.

Merkittävä osa ongelmista johtuu riittämättömästä rahoituksesta, sekä väärinkohdistetuista kannustimista. On täysin kestämätöntä että Orpon hallitus leikkaa maahanmuuttajien kotouttamisesta samalla kun kuuluttavat kovaan ääneen mediassa maahanmuuton ongelmista, jotka ovat osin heidän itse aiheuttamia, ja jotka tulevat leikkausten seurauksena pahenemaan lähivuosina kun vaikutukset näkyvät. Maahanmuuttojärjestelmällä on olemassa rajat, joita voidaan rahallisella panostuksella venyttää jonkin verran, mutta rajatonkaan kassa ei taio ihmisiä alalle. Lentokoneissakin ohjeistetaan hätätilanteessa laittamaan ensin oma happinaamari kasvoille, ja vasta sen jälkeen auttamaan muita. Kukaan tuskin haluaa nähdä Ruotsissa leviävien lieveilmiöiden rantautuvan kotikuntaan. Mikäli emme kykene integroimaan maahanmuuttajia, olivat he sitten pakolaisia tai huippuasiantuntijoita, meidän ei tule ottaa kapasiteettia enemmän vastaan, hybdridivaikuttamisesta puhumattakaan.

Suomessa ja suomalaisessa yhteiskunnassa on tilaa ja paikka maahanmuuttajille ja pakolaisille. Luterilaisten sekaan ovat tervetulleita muslimit, juutalaiset, hindut ja pastafaristit. Erilaisia lähtökohtia, näkökulmia, monipuolista kulttuuria ja osaamista otetaan vastaan, mutta vapauksien ja oikeuksien mukana tulee vastuu. Suomen laki on, ja tulee jatkossakin olla uskontojen yläpuolella. Suomi ei tarvitse yhtään fundementaalimuslimia, -kristittyä, -juutalaista tai -pastafaristia, joka kuvittelee että hänen uskontonsa säännöt ovat tärkeämpiä kuin laki. Jos joku ei kunnioita Suomen lakia, sen henkeä, ja suomalaista yhteiskuntaa, kannattaa harkita uudelleen pystyykö . Tänne ei Sharia-lain kannattajia tai Kiinan valvontakoneiston rattaita kaivata. Naisten ja lasten oikeudet on turvattava. Suomessa jokaisella on uskonnonvapaus, Suomen lain rajoissa.

Kannatan ja tulen aina äänestämään inhimmillisen maahanmuutto- ja kotouttamisjärjestelmän puolesta. Suomen kielen opetusta tulee tukea rahallisesti sekä valtion, kunnan että työpaikkojen puolelta. Naisten ja lasten asemaa, kehon koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta on varjeltava ja vahvistettava. Kouluissa on siirryttävä tunnustuksellisesta uskonnonopetuksesta kaikki valtauskonnot kattavaan elämänkatsomustietoon, joka on kaikille peruskoululaisille yhteinen. Yhteiskunnasta ja siihen osallistumisesta on tehtävä uskonnosta riippumatonta. Esiin tuleviin ongelmiin on kuitenkin puututtava määrätietoisesti, ja keskustelua maahanmuuton hyödystä ja haitoista on pystyttävä käymään rakentavasti sekä kahvihuoneissa että mediassa.