A picture of president Trump

Trump saattoi aloittaa tapahtumaketjun joka johtaa uusiin ydinasevaltioihin

Trumpin puheet Grönlannin haltuunottamiseksi, tarvittaessa sotilaallisin keinoin. Virkaanastujaispuheessaan presidentti Trump mainitsi myös Yhdysvaltojen alueellisen laajenemisen, ja ”sodat joihin ei pidä mennä mukaan”. Tämä antaa Kiinalle selvän signaalin, että Trumpin keskittyessä Yhdysvaltojen sisäpolitiikkaan Xi Jinpingille aukeaa ikkuna Taiwanin valloitukseen. Trumpin toimet ovat omiaan aiheuttamaan epävakautta globaalilla mittakaavalla. Kiina ja Yhdysvallat modernisoivat vauhdilla ydinasetriadin jokaista kärkeä, valmistautuen mahdolliseen konfliktiin. Venäjä väittää tekevänsä samoin, kyseenalaisin tuloksin.

Euroopassa Venäjä, ydinasevaltio, uhkailee ydinsulkusopimuksen allekirjoittaneita, ydinaseettomia valtioita ydinaseilla. Lisäksi Venäjä kertoo sijoittaneensa ydinaseita myös Valko-Venäjälle. Ukrainan sota ja Trumpin puheet aihettavat ennennäkemättömät kannustimet kaivaa kylmän sodan aikaiset suunnitelmat arkistoista ja käynnistää ydinaseohjelmat uudelleen. Ruotsi oli jo 50-luvulla lähellä toimivaa ydinasetta, pelotteeksi uhittelevaa Venäjää vastaan.

Ympäri maailmaa on useita muitakin valtioita, joilla on sopivaa teollisuuspohjaa, riittävät resurssit sekä maantieteellisesti lähellä sijaitseva merkittävä sotilaallinen uhka. Ydinaseohjelman voisi käynnistää esimerkiksi Aasiassa Taiwan Kiinaa, Japani sekä Etelä-Korea Kiinaa ja Pohjois-Koreaa vastaan. Australialla on myös merkittävät uraanivarannot, sekä vahvaa ydinvoimaosaamista viimeaikaisen sukellusveneyhteistyön tuloksena, mahdollistaen ydinaseohjelman mikäli Kiina alkaa aseellisesti tavoitella alueita. Lähi-Idässä Iran on havitellut ydinasetta jo vuosikymmeniä Israelia vastaan, ja Saudi-Arabia on ilmaissut tavoittelevansa ydinasetta mikäli Iran rakentaa omansa.

Ydinaseiden, ja ydinasevaltioiden määrän lisääminen lisää onnettomuuksien ja ydinsodan riskiä merkittävästi. Myös todennäköisyys ydinaseen joutumiseen kolmannen, ei-valtiollisen toimijan käsiin, jolla on omat motiivit, kohteet ja toleranssit siviiliuhreille.

Aiemmin suurimmat aluekiistat Naton sisällä olivat Kreikan ja Turkin välillä, nyt Trumpin järjenvastaiset puheet Grönlannin haltuunottamisesta toiselta Nato-maalta, liittolaiselta ja yhdeltä Naton perustajavaltioista, saavat kylmäävän ajatusketjun liikkeelle. Tarvitsevatko Euroopan valtiot itsenäisen ydinasepelotteen Trumpin Yhdysvaltoja vastaan?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *